perjantai 21. toukokuuta 2010

Tarkastuskuvat


Eilen tulivat postissa rakennuslupakuvien tarkastusversiot. Käytin niitä heti kaupungilla arkkitehdin ihmeteltävänä. Rakentaminen asemakaavaalueen ulkopuolelle, mutta kuitenkin oikeusvaikutteisen osa-yleiskaavan sisäpuolelle on siinä mielessä yksinkertaista että mitään määräyksiä ei oikeastaan ole. Kunhan hanke täyttää yleiset rakennusmääräykset ja Jyväskylän itse laatiman rakennusjärjestyksen ohjeet, ei ongelmia ole. Arkkitehti puhui että pahin taistelu rakentajien kanssa yleensä tulee talojen korkeusasemista. Tasaista rakennusmaata (kuten ei tasaista mitään, nimim. paljon pyöräilevä) ei Jyväskylästä löydy ja ihimisiä kismittää katsella ikkunasta naapurin kivijalkaa joka on oman ikkunalaudan tasalla. Oli arkkitehdille Vesanka tuttua aluetta, usein kuulemma pyöräillyt Taka-keljontietä siitä ohi.

Muutama pieni viilaus, jotka taisivat olla enemmänkin suosituksia, kuviin tuli. Nämä mielessä ensiviikon laatupalaveriin ja ehkä jo ensiviikolla rakennuslupahakemus sisään.

keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Tie pihaan asti

Useampi henkilö oli meille suositellut lähellä rakennuspaikkaa asustelevaa Vesankalaista Kauton Markkua kaivurimieheksi. Kun sain tiedon kaupungilta että suunnittelutarveratkaisu on menossa läpi ilman mitään muutoksia aloitimme pihatien tekemisestä. Homma kävikin kätevästi kun Markku jätti poikansa ohjaksiin ja ajoi itse soraa ja mursketta tielle.


Hyvin pian pintamaan poiston jälkeen selvisi seikka mikä oli kyllä jo epäilyissä ollutkin, maa on järjettömän kivistä. Isoja lohkareita jouduttiin siirtämään syrjään, vaikka suurin osa voitiin jättää tien pohjaksi ja ajaa vain soraa päälle. Videossa tehdään tilaa rumpuputkelle.




Tien teko on yllättävän kallista puuhaa, n. 100€/m. Tosin tuloksena onkin tie ja liittymä johon heittämällä peruuttaa täysperävaunullakin ja betonirekalla. Hyvää ei saa halvalla.

Talon paikka ja risuja risuja risuja

Vielä huhtikuun alussa tuntui että lunta on niin paljon, että se ei taida tänä kesänä sulaakkaan. Sateet ja lämpimät kelit kuitenkin tekivät tehtävänsä ja pääsimme näkemään mitä ostamamme maapala on syönyt.



Lumen alta paljastui puron varrelta isojen kuusten keskeltä valmis nuotiopaikka penkkeineen (no aika lahoneet jo) ja mukava koivumetsä. Paljon kiviä näyttäisi olevan ja ojia on yritetty kaivaa ristiin rastiin metsikön istutuksen yhteydessä. Kaivurilla on riehumista ennenkuin meillä on tasaista pihaa yhtään.



Lisäksi paljastui järjetön risumäärä mikä metsän harvennuksen jäljiltä oli jäänyt osin ihan kaatumapaikalleen, osin kasoihin kerättynä. Samalla kun talon paikalta kaadettiin puita niin poltettiin myös näitä risuja. Kiitos kaikille talkoolaisille!







Risunpolton lisäksi kaadettiin kuusta vasten nojollaan oleva konkelo. Pari tuntia kestänyt operaatio taisi jännittää katsojia enemmän kuin kaatajia.


Tuloksena operaatiosta on parimetrisiä kelohirsiä. Näistä saa vaikka puutarhapöydät.



Valintoja ja valintoja

Reilun kuukauden aktiivisen pohdinnan ja selvittelyn jälkeen valintamme osui Kastellin Moderni 113 malliin viittä vaille valmiina, eli sisäpinnat, keittiö tms. tehdään itse tai teetetään mitä ei osata. Ensimmäinen sysäys Kastellin suuntaan tuli tuttavapariskunnalta, joka oli saman suunnitteluruljanssin käynyt hiljattain läpi. Tukea valinnalle löytyi Internetin syövereistä ja muualtakin.

Tulevia asumiskuluja ja budjettia laskettaessa talon koko pieneni useaan kertaan ja samalla lämmitysjärjestelmäksi tuli ihan suora lattialämmitys sähköllä. Tarkoituksena on ostaa isohko varaava takka olohuoneeseen jossa voi talvella poltella metsästä reilusti löytyvää koivuklapia. Lämmön talteenotto ilmanvaihdossa kierrättää lämmintä koko taloon. Ilmalämpöpumppu säästää sähköä kanssa ja tarjoaa viilennystä kesähelteellä. Saunaan tulee puukiuas.

Voisi kuvitella että näillä järjestelyillä torppa saadaan lämmitettyä kohtuu kuluilla vaikka sähkön hinta pompsahtaisi mihin.

Talokaupat tehtiin maaliskuun lopulla Kastellin edustajan Harri Göös:n kanssa. Oikealla alalla on kaveri! Kannattaa varata tarpeeksi aikaa kun Harrin kanssa menee juttusille, ei juttu heti lopu. Pakettiin kuuluvien perustusten valaminen on heinäkuussa ja ensimmäinen lautakasa ilmestyy rakennuspaikalle elokuussa.

Hapatusta foorumeilla eli Internet talopaketin valinnassa

Talopakettia valittaessa tilattiin tietysti se 30 kiloa talokirjoja (pyydän postimieheltä/naiselta tässä nyt julkisesti anteeksi). Käytiin rakennusmessuilla ja kerättiin kokemuksia tutuilta. Itse olen kuitenkin tottunut siihen että etsin tietoa täältä valtatieltä eli Internetistä. Talotoimittajien sivut ovat tietysti täynnä oman itsensä selkääntaputusta ja todistelua, että miksi juuri tämä on parasta A-luokkaa. Tällaisten lupausten on syytä mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Puolueettomampaa tietoa etsiessään pieni rakentaja eksyy erilaisten rakentamista käsittelevien keskustelufoorumien viidakkoon. Ja pojat, pelottava paikka se onkin.
"Ainahan legenda kertoo älväristä missä kaikki on huonommin: sukat pyörii jaloissa, valot vilkkuvat, home kasvaa, pulla ei nouse, prossu ei kellotu" (MVA, muropaketti.com)
Ensimmäisenä ystävämme Google näyttää tietä Suomi24 sivuston rakentaminen alueelle. Paikkaa myös epävirallisemmin Suoli24:si kutsutaan, eikä syyttä. Foorumilta löytyy kyllä kymmeniä mielenkiintoisia keskustelunaloituksia ja asiallisia kysymyksiä ja kertomuksia, jotka sitten kymmenet henkisesti keskenkasvuiset nimimerkin suojissa toimivat ampuvat alas, levittävät perättömiä juttuja ja mölisevät asian vierestä. Sen totuuden ja tiedonjyvän löytäminen sieltä seasta vaatii aikaa ja vaivaa. Keskustelujen perusteella ei mitään talopakettia uskalla ostaa, vaan paras vaihtoehto taitaa olla tehdä talo itse, mielummin omista puista ja kirveellä veistäen.

Muualta löytyy sitten jo yleensä vähän parempitasoista keskustelua, rakantaja.fi -palvelusta, muropaketista ja jopa vauvalehtien keskustelupalstoilta löytää tiedonjyvän sieltä ja toisen täältä. Parhaita tietopaketteja ovat tietenkin nämä kunnianarvoisat rakennusblogit. Jotkut ovat jopa jakaneet avoimesti budjettinsa ja toteutuneet kustannuksensa. Nostan hattua korkealle heille.

tiistai 18. toukokuuta 2010

Maaperätutkimuksia

Kuten kaikki varmasti vielä muistavat, kulunut talvi oli varsin runsasluminen ja kuten kaikki rakentajat varmasti tietävät, maaperän laatu vaikuttaa aika lailla merkittävästi rakennuksen perustamiseen ja sen kustannuksiin. Meillä oli siis "sika säkissä" emmekä oikein voineet kuin odottaa lumien sulamista. Ihan ei kuitenkaan maltettu odottaa, vaan lapion kanssa käytiin riehumassa jo maaliskuussa. Kovin syvälle maahan ei pistolapiolla päässyt, tämä tulkittiin hyväksi merkiksi.


Varsinaiset maaperätutkimukset teki huhtikuun lopussa Jyväskyläläinen Insinööritoimisto Geo-Control. Huojennukseksi maaperä on Suomalaiselle metsälle niin tyypillistä hiekkamoreenia. Routivaa kyllä, mutta kovastikkin kantavaa.